Oli paha mieli hetken. Maalasin sen ulos. Ja se helpotti enemmän kuin uskoinkaan sen tekevän. Suru meni paperille. Tehokasta itseterapiaa. Se on toiminut kyllä ennenkin hyvin, tosin työt eivät aina ole olleet yhtä onnistuneita...
Runoksi lainasin yhtä suosikeistani Edith Södergranilta;
"Yön tullen
minä seison portailla
kuuntelemassa.
Tähdet parveilevat
puutarhassa
ja minä seison pimeässä.
Kuuntele.
Tähti putosi helähtäen!
Älä astu ruohikolle paljain jaloin.
Puutarhani on sirpaleita täynnä."
Nyt voi tämänkin työn piilottaa kaappiin. Omia töitään ei voi liian pitkään katsella, koska aina alkaa joku kohta ärsyttämään niissä. Tässä en jaksa yhtään katsoa tuota ruusua, kun se jäi viimeistelemättä.




Onpas hieno kuva :)
VastaaPoistayksi myös minun suosikeista tuo runo. :)
VastaaPoistaPeps: Kiitoksia :)
VastaaPoistaRuna: Juu, se on kyllä kaunis runo, hyvä suosikki :)